torstai 8. joulukuuta 2016
lauantai 15. lokakuuta 2016
Jaahas.. Se ois aika ottaa itseä niskasta kiinni ja herätellä blogi henkiin, näin 3 vuoden tauon jälkeen 😄 Nyt kun on itselläkin mistä kirjoitella..
Elikkäs kolmessa, tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Joskus sanoin että en koskaan aio Lilon kanssa kisoihin asti mennä. Noh, koskaan ei saisi sanoa ei koskaan 😄 Elokuussa 2015, siskoni Janika tsemppasi ja loi muhun uskoa että me olemme valmiita ja nyt aloitetaan kisaurakka Lilon kanssa ennenkuin on liian myöhäistä. Niimpä Janika meni Lilon kanssa ensimmäiset kisat koska ite jänistin. Itse piti olla pusikossa piilossa, mutta Lilo haistoi minut sinnekkin ja seuraavan radan istuinkin sitten autossa 😅
Uskaltauduin siittä sitten hetken päästä itse kisoihin, TSAU:lle mentiin. Jännitti automatkalla jonkin verran, mutta se oli jännä kun oma aloitusvuoro tuli, jännitys katosi enkä edes huomannut koko hallissa muita, tuntui että oli vain minä ja Lilo. Ja niimpä jäin heti kisailu-koukkuun 😁
Itsestä tuntui että olimme ykkösissä ikuisuuden, aika lailla vuosi, mutta siinä oli Lilon mammaloma välissä, joten ei me sitten loppujen lopuksi niin monia kisoja oltukkaan 😄
Kakkosissa ollaan nyt kisattu 4 kisat ja viimeinen LUVA uupuu, sitä lähdetään metsästämään viikon päästä lauantaina. 🙏
Lilo on saanut kaksi pentuetta, ensimmäinen syntyi huhtikuussa 2013, 6 ihanaa vauvasta syntyi. Lilo oli ihan super emo.
Toinen pentue syntyi joulukuussa 2015, siinä syntyi vain 2 ja kaikki ei mennytkään niinkuin strömsöössä ja yöllä kiidettiin Turkuun keisarileikkaukseen. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Pentublogit voi lukea vielä www.somethinglikebc.com
Welmu muutti keväällä minun kummien luokse, hänellä todettiin jokunen vuosi sitten ocd, siihen loppui aksailut hänen kanssaan. Ei oireillut, eikä oireile vieläkään mutta mitä sitä ärsyttämään ja kokeilemaan. Hän alkoi sitten vähän protestoimaan kun toisen kanssa vaan harrasteltiin ja kummit kun tykkäsivät hänestä niin päätettiin että on parempi mennä perheeseen jossa saa olla ainoa koira ja "huomion keskipisteenä."
Viime maanantaina, 10.10, sain olla auttamassa tulevan pentuni maailmaan 😍 Nyt saan ensimmäisen something like-koiran itselleni 👏👏 En malta odotaa reilu 6 viikkoa että vauva kotiutuu! Onneksi pääsee usein pentuja katsomaan ja tällä viikolla olenkin jo 2 kertaa käynyt nuuskuttelemassa. Jännityksellä odotan minkä pennun Janika minulle valitsee, se on varma että hän on Narttu ja nimeksi tulee Räppi ❤️
Elikkäs kolmessa, tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Joskus sanoin että en koskaan aio Lilon kanssa kisoihin asti mennä. Noh, koskaan ei saisi sanoa ei koskaan 😄 Elokuussa 2015, siskoni Janika tsemppasi ja loi muhun uskoa että me olemme valmiita ja nyt aloitetaan kisaurakka Lilon kanssa ennenkuin on liian myöhäistä. Niimpä Janika meni Lilon kanssa ensimmäiset kisat koska ite jänistin. Itse piti olla pusikossa piilossa, mutta Lilo haistoi minut sinnekkin ja seuraavan radan istuinkin sitten autossa 😅
Uskaltauduin siittä sitten hetken päästä itse kisoihin, TSAU:lle mentiin. Jännitti automatkalla jonkin verran, mutta se oli jännä kun oma aloitusvuoro tuli, jännitys katosi enkä edes huomannut koko hallissa muita, tuntui että oli vain minä ja Lilo. Ja niimpä jäin heti kisailu-koukkuun 😁
Itsestä tuntui että olimme ykkösissä ikuisuuden, aika lailla vuosi, mutta siinä oli Lilon mammaloma välissä, joten ei me sitten loppujen lopuksi niin monia kisoja oltukkaan 😄
Kakkosissa ollaan nyt kisattu 4 kisat ja viimeinen LUVA uupuu, sitä lähdetään metsästämään viikon päästä lauantaina. 🙏
Lilo on saanut kaksi pentuetta, ensimmäinen syntyi huhtikuussa 2013, 6 ihanaa vauvasta syntyi. Lilo oli ihan super emo.
Toinen pentue syntyi joulukuussa 2015, siinä syntyi vain 2 ja kaikki ei mennytkään niinkuin strömsöössä ja yöllä kiidettiin Turkuun keisarileikkaukseen. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Pentublogit voi lukea vielä www.somethinglikebc.com
Welmu muutti keväällä minun kummien luokse, hänellä todettiin jokunen vuosi sitten ocd, siihen loppui aksailut hänen kanssaan. Ei oireillut, eikä oireile vieläkään mutta mitä sitä ärsyttämään ja kokeilemaan. Hän alkoi sitten vähän protestoimaan kun toisen kanssa vaan harrasteltiin ja kummit kun tykkäsivät hänestä niin päätettiin että on parempi mennä perheeseen jossa saa olla ainoa koira ja "huomion keskipisteenä."
Viime maanantaina, 10.10, sain olla auttamassa tulevan pentuni maailmaan 😍 Nyt saan ensimmäisen something like-koiran itselleni 👏👏 En malta odotaa reilu 6 viikkoa että vauva kotiutuu! Onneksi pääsee usein pentuja katsomaan ja tällä viikolla olenkin jo 2 kertaa käynyt nuuskuttelemassa. Jännityksellä odotan minkä pennun Janika minulle valitsee, se on varma että hän on Narttu ja nimeksi tulee Räppi ❤️
perjantai 1. helmikuuta 2013
Eilen pääsin pitkästä aikaa testaamaan Welmua aksassa :) Liloa kun ei juoksujen takia voi nyt hallille viedä ja hinku oli viime sunnuntain aksakisojen jälkeen niin kova itsekkin aksaileen että piti sitten kattoa joko Welmu osais hypätä ;) Viime kesänähän sen kanssa oli vähän ongelmia hyppäämisen kanssa, meni aina mieluummin ali.. Sitten jätettiinkin aksaamiset sivuun ettei jää ihan paska fiilis molemmille.
Eilen Welmu oli ensinnäkin niin intoa ja virtaa täynnä kun on joutunut olemaan kolme päivää putkeen aamusta iltaan raksakoirana.. :D
Ja ihan kivasti se hyppikin maxin alimpia. Hirveästi se vain on edelleenkin mun kädessä kiinni :/ Vaikeuttaa vähän aksaamisessa kun seuraa mua eikä rataa/esteitä. Onnex oli Janika mukana, ensinnäkin valmentamassa meitä ja toisex palkkaajana.
Tehtiin ihan yksinkertaisia hyppyreenejä, 1-3 hyppyä putkeen ja 3 hyppyä + putki ja putki + hyppy. Jokaisessa Janika oli palkkaamassa ja muutamia kertoja piti vähän herätellä Welmua niin että Jansu heilua Ikean ison pallon kanssa Welmun nokan edessä ja vein Welmun esteiden toiseen päähän. Siellä vielä nostin Welmua ja usutin pallon kimppuun. Näissä reeneissä hyppäsi aina hienosti 3 hyppyä putkeen mutta un otettiin reenejä että itse juoksin vieressä niin katse seurasi minua eikä ollut eteenpäin ja esteitä tuli ohitettua. Tosin osa kyllä johtui mun ohjauksistakin.
Suunta on oikea joten kyllä me siitäkin vielä aksaaja saadaan aikaseksi kun vielä kohta pääsen reenaamaan sitä usemmin kun pääsen muuttamaan Raumalle, jeee :)
Eilen Welmu oli ensinnäkin niin intoa ja virtaa täynnä kun on joutunut olemaan kolme päivää putkeen aamusta iltaan raksakoirana.. :D
Ja ihan kivasti se hyppikin maxin alimpia. Hirveästi se vain on edelleenkin mun kädessä kiinni :/ Vaikeuttaa vähän aksaamisessa kun seuraa mua eikä rataa/esteitä. Onnex oli Janika mukana, ensinnäkin valmentamassa meitä ja toisex palkkaajana.
Tehtiin ihan yksinkertaisia hyppyreenejä, 1-3 hyppyä putkeen ja 3 hyppyä + putki ja putki + hyppy. Jokaisessa Janika oli palkkaamassa ja muutamia kertoja piti vähän herätellä Welmua niin että Jansu heilua Ikean ison pallon kanssa Welmun nokan edessä ja vein Welmun esteiden toiseen päähän. Siellä vielä nostin Welmua ja usutin pallon kimppuun. Näissä reeneissä hyppäsi aina hienosti 3 hyppyä putkeen mutta un otettiin reenejä että itse juoksin vieressä niin katse seurasi minua eikä ollut eteenpäin ja esteitä tuli ohitettua. Tosin osa kyllä johtui mun ohjauksistakin.
Suunta on oikea joten kyllä me siitäkin vielä aksaaja saadaan aikaseksi kun vielä kohta pääsen reenaamaan sitä usemmin kun pääsen muuttamaan Raumalle, jeee :)
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Kulunut kuukausi on ollut yhtä reissaamista ja sairastelua. Ollaan ajettu Raumalta Luulajaan ja sahattu ees taas Luulajan ja Ylitornion väliä ja nyt taas Raumalla. Ja on käyty kovat flunssat ja oksennustaudit perheen voimin läpi.. Huijaa!
Ja sitten heti ilouutisiin!!! Lilolla alkoi tiistaina kaaaaaauan odotetut juoksut, niin ihanaa! Reilu viikko vielä ja sitte pitäs olla tärppipäivät ja Lilo ja Ross pääsee hommiin :)
Tänään käytiin Turgguses Welmun kanssa katselemassa aksakisoja. Jansu oli Lumin ja Rossin kanssa kisaamassa (hirmuisesti onnea vielä kolmosiin noususta, niin mahtavaaaaaaaa!!!) ja me oltiin Welmun ja Tiinan kanssa tuttuun tapaan kannustusjoukoissa ;)
Welmun kanssa kun ei olla häiriöreeniä otettu kun pääasiassa keskenään reenailtu niin mikäpäs sen oivampi paikka harjoitella sitä kun aksakisat! Otettiin vähän katsekontaktireeniä niin että Jansu häiritsi vielä kaiken muun hälinän keskellä Lumin kanssa. Hienosti mies katseen minussa piti, ekalla kerralla vaan lähti nokka Lumin pyllyn perään mutta pienellä kiellolla loppui ja seuraavalla kerralla ei pää enään kääntynytkään.
Ja seuraamista tehtiin myös niin että mentiin läheltä muita koiria ja pää ei saanut kääntyä kenenkään muun suuntaan. Jos kääntyi niin pieni nyppäsy remmistä tai "kröhöm" niin tuli katsekontakti nopeasti takasin. Lopuksi ei katsettaan kääntänyt vaikka toinen koira haisteli ohimennessä. Kyllä se siittä vielä pienellä reenillä :)
Samaten oli hyvä ottaa vähän paikallamakuuta. Koira käytävän toiselle laidalla makaamaan ja itse toiselle laidalle. Siinä oli muutenkin hyvin häiriötä kun ihmisiä käveli ohi, mutta otettiinpa taas Jansu ja Lumi kävelemään nokan ohi. Ja todella hienosti mies siinä makoili. Nakkipalasen Welmu sai jalkojensa väliin vielä aika tiuhaan koska oli ensimmäinen reenikerta :)
Itsellä tuli niin hirveä hinku aksakentälle kun menoa kisoissa katseli. Josko Welmun kanssa kävis vähän teesimässä kun Liloakaan ei voi nyt halliin juoksujensa kanssa viedä :)
Ja sitten heti ilouutisiin!!! Lilolla alkoi tiistaina kaaaaaauan odotetut juoksut, niin ihanaa! Reilu viikko vielä ja sitte pitäs olla tärppipäivät ja Lilo ja Ross pääsee hommiin :)
Tänään käytiin Turgguses Welmun kanssa katselemassa aksakisoja. Jansu oli Lumin ja Rossin kanssa kisaamassa (hirmuisesti onnea vielä kolmosiin noususta, niin mahtavaaaaaaaa!!!) ja me oltiin Welmun ja Tiinan kanssa tuttuun tapaan kannustusjoukoissa ;)
Welmun kanssa kun ei olla häiriöreeniä otettu kun pääasiassa keskenään reenailtu niin mikäpäs sen oivampi paikka harjoitella sitä kun aksakisat! Otettiin vähän katsekontaktireeniä niin että Jansu häiritsi vielä kaiken muun hälinän keskellä Lumin kanssa. Hienosti mies katseen minussa piti, ekalla kerralla vaan lähti nokka Lumin pyllyn perään mutta pienellä kiellolla loppui ja seuraavalla kerralla ei pää enään kääntynytkään.
Ja seuraamista tehtiin myös niin että mentiin läheltä muita koiria ja pää ei saanut kääntyä kenenkään muun suuntaan. Jos kääntyi niin pieni nyppäsy remmistä tai "kröhöm" niin tuli katsekontakti nopeasti takasin. Lopuksi ei katsettaan kääntänyt vaikka toinen koira haisteli ohimennessä. Kyllä se siittä vielä pienellä reenillä :)
Samaten oli hyvä ottaa vähän paikallamakuuta. Koira käytävän toiselle laidalla makaamaan ja itse toiselle laidalle. Siinä oli muutenkin hyvin häiriötä kun ihmisiä käveli ohi, mutta otettiinpa taas Jansu ja Lumi kävelemään nokan ohi. Ja todella hienosti mies siinä makoili. Nakkipalasen Welmu sai jalkojensa väliin vielä aika tiuhaan koska oli ensimmäinen reenikerta :)
Itsellä tuli niin hirveä hinku aksakentälle kun menoa kisoissa katseli. Josko Welmun kanssa kävis vähän teesimässä kun Liloakaan ei voi nyt halliin juoksujensa kanssa viedä :)
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Viime kirjottelusta on taas aikaa.. Päivitetäänpäs vähän.
Lilohan jäi viimeksi neljäksi viikoksi Raumalle ootteeleen niitä juoksuja, mitä ei vieläkään ole kuulunut :(
Welmulle ainoana koirana oleminen teki todella hyvää :) Alkoi olemaan enemmän kiinnostunut mun tekemisistä ja alkoipa ne korvatkin toimimaan erinomaisesti ;)
Welmun kanssa aloitettiin sitten seuraaminen ihan alusta. Pilasin seuraamisen liian pitkällä namittelulla ja siinähän kävi sitten niin että aina kun nami olikin poissa näkyvistä, se meni ihan laamaksi. Ei hyvä.
Nyt alotettiin sitten ihan lelupalkalla. Ei näe lelua ennen ku tulee palkka. Nyt menee pari askelta tosi mallikkaasti. Nyt sitten vain pikkuhiljaa pidentämään paikka väliä.
Janikan kanssa käytiin treenaamassa Irjanteella hallissa. Siellä sain taas hyviä oppeja mm. jäävien opettamiseen. Kyllä, olen tehnyt ne ihan päin peetä enkä kehtaa täällä edes kertoa :D
Lilon kanssa päästiin yhdessä piiiiiitkästä aikaa aksaamaan! Jansu on sille keppejä vähän opettanut ja kontaktia. Mä pääsen liian helpolla ;) Lujaa mentiin ja toistoja tuli paljon, niin että hiki valui :D Välillä mentiin todella hyvin ja välillä vähän huonommin. Lilolla tuli muutaman kerran esteen kohdalla pieni blackout ja ohjaaja sekoili ja laamaili vähän useammin.. Mutta kyllä se siitä :) Ootan kyllä kevättä ja kesää niin kovasti että päästään Raumalle pidemmäksi aikaa ja pääsee kunnolla taas treenaileen aksaa! Ja kesällähän olis tarkoitus korkata Lilon kanssa agikisat ja Welmun kanssa tokokisat :) Että töitä riittä!
8.12 ja 9.12
käytiin Helsingissä Helsinki Winnerissä ja Voittaja-näyttelyssä. Mainetta ja mammonaa ei meidän porukalle tullut, mutta eipä me sitä odotettukkaan :D Oli kiva käydä ekaa kertaa vähän isommassa näyttelyssä.
Welmu oli hyvässä karvassa (vaikka karvanlähtö hetki sitten olikin) mutta Lilo oli kyllä aika kaljussa kunnossa mistä molemmat tuomarit kyllä ilmoittivatkin.
Sitä ihmeteltiin/mietittiin että miksi tuomarit eivät ota sitä huomioon että joillakin roduilla se karvanlähtö vaan näkyy niin hyvin. No ei siinä ettäkö esim. Lilon kanssa oltais mistään titteleistä taisteltu edes kunnon karvalla mutta laittoi silti ihmetyttämään kun lauantainakin tuomari sanoi että "tänään jäi koiralta sitten karvat kotiin.." Kun olisinki siihen hoksannut sanoa niin kuin joku mulle sanoi että "voi vitsi kun ne unohtu sinne olkkarin pöydälle" :D :D
No mutta lyhykäisyydessään:
Lauantaina Welmu sai NUO EH3 (ensimmäinen hälle, murr, haha) ja Lilo sai AVO H (ei myöskään hän ole koskaan noin huonoa saanut..)
Sunnuntaina Welmu oli NUO ERI2 SA ja Lilo sai AVO EH.
Eilen käytiin haukkujen kanssa kannustamassa Janikaa ja Rossia Hyvinkäällä agikisoissa. Lilo nyt vaan oli hengessä mukana, pusutteli välillä miestään :D Ja Welmu oli siellä sisällä monen kiljuvan koiran joukossa lähinnä harjoittelemassa rauhallisena olemista. Piippaaminen täytyy saada pois, se on raivostuttavaa. Ja muutaman kunnon komentamisen jälkeen se ihan sievästi vaan makoilikin. Välillä saattoi kuulua pieni piip, mutta lopetti heti kun vaan siihen katsoikin.
Lilo on kyllä tuossa rauhottumisessa niin huippu! Se ei piippaa eikä stressaa missään, taikka sellaista tilannetta vaan ei ole vielä tullut vastaan ja monessa paikassa on "joutunut" käymään :) Tosin siinä mua ärsyttää se kun se olis hyppäämässä jokaisen ihmisen syliin kun vastaan tulee. Ja kyllä tiedän että se on siittä hihnan päästä kiinni :D
Lilohan jäi viimeksi neljäksi viikoksi Raumalle ootteeleen niitä juoksuja, mitä ei vieläkään ole kuulunut :(
Welmulle ainoana koirana oleminen teki todella hyvää :) Alkoi olemaan enemmän kiinnostunut mun tekemisistä ja alkoipa ne korvatkin toimimaan erinomaisesti ;)
Welmun kanssa aloitettiin sitten seuraaminen ihan alusta. Pilasin seuraamisen liian pitkällä namittelulla ja siinähän kävi sitten niin että aina kun nami olikin poissa näkyvistä, se meni ihan laamaksi. Ei hyvä.
Nyt alotettiin sitten ihan lelupalkalla. Ei näe lelua ennen ku tulee palkka. Nyt menee pari askelta tosi mallikkaasti. Nyt sitten vain pikkuhiljaa pidentämään paikka väliä.
Janikan kanssa käytiin treenaamassa Irjanteella hallissa. Siellä sain taas hyviä oppeja mm. jäävien opettamiseen. Kyllä, olen tehnyt ne ihan päin peetä enkä kehtaa täällä edes kertoa :D
Lilon kanssa päästiin yhdessä piiiiiitkästä aikaa aksaamaan! Jansu on sille keppejä vähän opettanut ja kontaktia. Mä pääsen liian helpolla ;) Lujaa mentiin ja toistoja tuli paljon, niin että hiki valui :D Välillä mentiin todella hyvin ja välillä vähän huonommin. Lilolla tuli muutaman kerran esteen kohdalla pieni blackout ja ohjaaja sekoili ja laamaili vähän useammin.. Mutta kyllä se siitä :) Ootan kyllä kevättä ja kesää niin kovasti että päästään Raumalle pidemmäksi aikaa ja pääsee kunnolla taas treenaileen aksaa! Ja kesällähän olis tarkoitus korkata Lilon kanssa agikisat ja Welmun kanssa tokokisat :) Että töitä riittä!
8.12 ja 9.12
käytiin Helsingissä Helsinki Winnerissä ja Voittaja-näyttelyssä. Mainetta ja mammonaa ei meidän porukalle tullut, mutta eipä me sitä odotettukkaan :D Oli kiva käydä ekaa kertaa vähän isommassa näyttelyssä.
Welmu oli hyvässä karvassa (vaikka karvanlähtö hetki sitten olikin) mutta Lilo oli kyllä aika kaljussa kunnossa mistä molemmat tuomarit kyllä ilmoittivatkin.
Sitä ihmeteltiin/mietittiin että miksi tuomarit eivät ota sitä huomioon että joillakin roduilla se karvanlähtö vaan näkyy niin hyvin. No ei siinä ettäkö esim. Lilon kanssa oltais mistään titteleistä taisteltu edes kunnon karvalla mutta laittoi silti ihmetyttämään kun lauantainakin tuomari sanoi että "tänään jäi koiralta sitten karvat kotiin.." Kun olisinki siihen hoksannut sanoa niin kuin joku mulle sanoi että "voi vitsi kun ne unohtu sinne olkkarin pöydälle" :D :D
No mutta lyhykäisyydessään:
Lauantaina Welmu sai NUO EH3 (ensimmäinen hälle, murr, haha) ja Lilo sai AVO H (ei myöskään hän ole koskaan noin huonoa saanut..)
Sunnuntaina Welmu oli NUO ERI2 SA ja Lilo sai AVO EH.
Eilen käytiin haukkujen kanssa kannustamassa Janikaa ja Rossia Hyvinkäällä agikisoissa. Lilo nyt vaan oli hengessä mukana, pusutteli välillä miestään :D Ja Welmu oli siellä sisällä monen kiljuvan koiran joukossa lähinnä harjoittelemassa rauhallisena olemista. Piippaaminen täytyy saada pois, se on raivostuttavaa. Ja muutaman kunnon komentamisen jälkeen se ihan sievästi vaan makoilikin. Välillä saattoi kuulua pieni piip, mutta lopetti heti kun vaan siihen katsoikin.
Lilo on kyllä tuossa rauhottumisessa niin huippu! Se ei piippaa eikä stressaa missään, taikka sellaista tilannetta vaan ei ole vielä tullut vastaan ja monessa paikassa on "joutunut" käymään :) Tosin siinä mua ärsyttää se kun se olis hyppäämässä jokaisen ihmisen syliin kun vastaan tulee. Ja kyllä tiedän että se on siittä hihnan päästä kiinni :D
torstai 4. lokakuuta 2012
Tänään treenit jäi aika lyhkäseen. Saatiin kaatosade niskaan ja lapsilla tuli hoppu sisälle.
Treenit meni kuitenkin kaikessa lyhykäisyydessään hyvin! Tänään Welmun kanssa keskityttiin pääosin käännöksiin. Ensin kuivaharjoittelin yksinäni käännöksiä, mä en voi ymmärtää miten noi täyskäännökset ovatkin mulle niin pirun hankalia :D :D No täyskäännöksestä suoriuduin kuitenkin ilman ympyrässä pyörimistä ;)
Welmu alkoi kanssa saamaan pienen reenaamisen jälkeen jujun päästä kiinni että siinä pitää käyttää sitä takapäätä eikä pyöriä ylimääräisiä. Vielä tulee kuitenkin jonkun verran jäljessä käännökset mutta eiköhän sekin sieltä saada kunnolliseksi kunhan saadaan vaan reeniä alle :)
Ja tänään huomasin sen että Welmu vähän reagoi ympäristön ääniin kesken reenien. Reenattiin siis leikkipuistossa, missä omat lapset leikki (niihin Welmu ei reagoinut) ja vieressä oli parkkipaikka. Ja auton tullessa piti vähän vilkaista että mikä siellä menee. Eli paljon reeniä "julkisilla" paikoilla että tottuis siihen ettei reenin aikana välitetä muusta maailmasta :)
tiistai 2. lokakuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)